Tiikerinsilmä

Tiikerinsilmä on harvinainen mustan kvartsin esiintymismuoto, jossa on keltaisia ja/tai kullanvärisiä juovia. Se on erittäin suosittu korukivi ja sitä käytetään myös koristeena. Tiikerinsilmän rakenne on kuitumainen, ja se on väriltään lähinnä keltainen ja kullanruskea. Sen tunnusomaiset tiikerinjuovat aiheutuvat rautaoksidista ja sen takia tiikerinsilmä kuuluukin oksidien ryhmään.

Tiikerinsilmä syntyy krokidoliitista. Krokidoliitti on riebekkiittimineraalin yksi olomuoto, jota kutsutaan usein myös siniseksi asbestiksi. Se on raudan ja natriumin silikaatti, jolle on tunnusomaista kuitumainen rakenne. Krokidoliittia syntyy maan sisällä sulaneesta ja kiteytyneestä aineksesta. Siellä se siirtyy ylöspäin kohti maanpintaa tuliperäisissä murtumissa.

Kvartsin tavoin tiikerinsilmä ei lohkea. Se halkeaa muodostaen simpukan ulkopintaa muistuttavan kuvion. Siitä jää valkoinen viiru, kun sillä hangataan lasittamatonta posliinia. Tiikerinsilmän kemiallinen rakenne on sama kuin kvartsin.

Tiikerinsilmiä esiintyy erityisesti rautapitoisissa amfibolieiksi kutsutuissa mineraaleissa. Merkittävimmät tiikerinsilmäesiintymät  on löydetty Etelä-Afrikasta Kimberleyn länsipuolelta. Myös muita tärkeitä lähteitä ovat Brasilia, Länsi-Australia, Myanmar, Intia ja Sri Lanka.